Kuu on nuarten miästen aurinko

Kuvittanut Karo Tapiovaara

Eniten sananlaskuja on Hollolasta (4173), Suoniemestä (kuuluu nykyään Nokiaan, 4059), Ähtäristä (1577) Säkkijärveltä (1073), Asikkalasta (512), Tyrnävältä (348), Mynämäeltä (284), Säämäjärveltä (270), Salmilta (251), Tuuloksesta (247), Vuokkiniemestä (239) , Tyrväältä (206), Raahesta (191), Ristiinasta (187), Porista (185), Paltamosta (182), Sotkamosta (181), Nilsiältä (176), Kestilästä (169), Alajärveltä (165), Joroisista (161) ja Ylistarosta (154).

A

A ko sanot, se on paha; ko oot hiljaa, nii katsoot, et nyt se on suutuksis. (Koivisto) (RRO)

A lähteis ei tiijä kertoo kuulumissii. (Räisälä) (RRO)

A nii törmäilööt ko köyhät joulun hailkupi ympäril. (Karjala) (SMS)

A sil ei uo kiel rokas palant! (Karjala) (SMS)

A vot, sano ryssä kuv vitun näk. (Hollola) (PLK)

Aallot kun puukonpäitä ja maita ei näy kun rannolta. (Säräisniemi) (SPS)

Aamen aina virrem periän, tikku makkaran neniän. (Hollola) (PLK)

Aamen alkunsa antakoo, tynnyri tappinsa kantakoo. (Askola) (KRA)

Aamen ja loppis, jokahiin saa mennä omaan koppiisa. (Hollola) (PLK)

Aamu kuluu aatellessa, päivä päätä käännellessä. (Salo) (KMK)

Aamu on aina iltaa viisaamp. (Säkkijärvi) (MSA)

Aamuks valamiksi kotona, sano Myrkän Vertti, kun illalla kotio tuli. (Ähtäri) (KVL)

Aamul ylös siit, sano Porlammin likka. (Lapinjärvi) (RRO)

Aamulehtee vaillep porvareita, sanottiin ku Kauniaistel läänin tolpparit ittenäisty. (Suoniemi) (SSP)

Aamulla ei ollu mitään, pualipäivis ei ollu sitäkään ja illalla vanahaa lämmitettyä. (Etelä-Pohjanmaa) (JPK)

Aamulla ei syöty mittää, päivällä ei senkään vertaa, ja illalla niitä loppuja lämmitettiin. (Mäntsälä) (RRO)

Aamulla kultaa, päivällä hopeaa, illalla multaa. (Helsinki) (RRO)

Aamulla kun mölli (= alokas) herää / vanhaa ei näy missään enää. / Mölli kysyy "vanha missä?" / Kaiku vastaa: "Siviilissä." (SLG)

Aamulla mänetettyä tuntia saap tavotella koko päivän. (Säkkijärvi) (MSA)

Aamulla pottuja, päivällä pottuja ja lehemät ku illalla tullee ni taas pottuja. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS)

Aamulla ruskaa, niin illalla tuiskaa. (Uusikaupunki) (KRA)

Aamulla varhan varkahisin, jotta pualipäiväksi hirtehen kerkiää. (Isokyrö) (KMK)

Aamulla viina ja syksyllä nauriit. (Hämeenkyrö) (KRA)

Aamulla vireä pyärii, illalla laiska hyärii. (Mellilä) (KRA)

Aamun antaa Jumala, ilta tulie ittestiäin, päivälliin koska piletiän. (Hollola) (PLK)

Aamun avuks ammusein, sano Raussilan mies kun korvat lehmält leikkas. (Lapinjärvi) (RRO)

Aamun hetki kullan kallis. (Karttula) (KRA)

Aamun torkku, illan virkku on taloon hävitys. (Kauhava) (KRA)

Aamun virkku, ehtoon torkku, se tapa talon pystös pittää, aitan salvot viljaisina. (Nakkila) (KRA)

Aamunälkä pahhii, päiväl senko lissäilöö. (Lappee) (KRA)

Aamuruoka ja piijam paksuus ei mek koskaa hukkaa. (Hollola) (PLK)

Aamurusko ahkeralle kullat tuopi tullessansa. (WKM)

Aamurusko ei mäne satamata eikä akkain tora itkemätä. (Puumala) (KRA)

Aamurusko ja piian paksu ne ei mää mainiotta. (Kivennapa) (KRA)

Aamurusko pilvipäivä, iltarusko poutapäivä. (Kuopion pit.) (KRA)

Aamurusko päivämpasko, iltarusko kaunis ilma. (Hollola) (PLK)

Aamurusko päivän tuska: jonsei sala niin tuulee. (Teisko) (HSP)

Aamurusko sateeks, iltarusko pouraks. (Askola) (KRA)

Aamurusko selvä päivä, iltarusko pilvipäivä. (Säkkijärvi) (MSA)

Aamusade on sellainen, että ellei se lakkaa, sataa koko päivän. (Mynämäki) (KRA)

Aamusta asiat on pantava kuntoon, ehtoolla mennääm maate. (Suoniemi) (SSP)

Aamusta ei pidä kiittää päivää. (VSK)

Aamusta nouseen oppiminen on. (Suoniemi) (SSP)

Aamusta päivä kompermannin. (Suoniemi) (SSP)

Aamusta töihin, ehtoosta maate! (Suoniemi) (SSP)

Aamustaha päivää jatketaa. (Säkkijärvi) (MSA)

Aamut väheni siinä missä Nousiaisen tukka piteni. (SLG)

Aamutyö kultaa tuo. (VSK)

Aapee setelie, isä poikia vetelie. (Hollola) (PLK)

Aaseista aasit tykkää. (Suoniemi) (SSP)

Aast last lukema, pääst pino latoma. (Uskela) (KRA)

Aasta on alotettava ku Poikkojan Marin lukeminen. (Punkaharju) (RRO)

Aatelisill om musta persläpi. (Hollola) (PLK)

Aatelissäätyä, sano Buumi-Hermanni. (Tyrnävä) (RRO)

Aatelles ei mää aika hukkaa. (Heinjoki) (KMK)

Aateluus velvoittaa. (Kestilä) (RRO)

Aatoksissaan kun Anttilan mylläri. (Valkeala) (RRO)

Aatonaattoon joulut loppuut. (Säkkijärvi) (MSA)

Aatosthaaj juhla kaikki korkeampi o. (Hollola) (PLK)

Aatteen puolesta ei pidä kuolla vaan elää. (L. A. Salava) (SSSK)

Aattelin ja sanon, mutta en puhunu mittään. (Ähtäri) (KVL)

Aatteloo, mitä aatteloo, ajatukset mennööt aina naimisee. (Koivisto) (KMK)

Aatto (24.12.) joulusta paras, iltapuol laskijaisesta. (Säkkijärvi) (MSA)

Aattona om päivä kukon harppauksem pilemp ja Tapanina (26.12.) sej jo hulluki huamaa. (Hollola) (PLK)

Adra pie kaikittshi hobiene. (Paatene) (KSA)

Aejakseen orja aetoo pannoo. (Kuopio) (KRA)

Aeka ei ou jänikse selässä. (Pielavesi) (KRA)

Aeka hiiren haakotella, puol on kissan persiessä. (Kiuruvesi) (KRA)

Aeka keinot keksii. (Pielavesi) (KRA)

Aeka olla onkimassa, aeka olla onkimata. (Nilsiä) (RRO)

Aeka panna hattu vierelle. (Jäppilä) (RRO)

Aeka soon kun näytteä. (Sysmä) (KRA)

Aekoa on elleä, van ei ikkeä. (Kainuu) (SMS)

Aena jäläkeenjäävät pärijää jos vaen lähtevällä evväät piisaa. (Pohjois-Pohjanmaa) (SMS)

Aena on akanottoon ja viinanostoon rahhoo löytynnä. (Nilsiä) (RRO)

Aena on viina juojasa löytännä. (Nilsiä) (RRO)

Aena pitkäm pinov vieressä puissa pyssyy. (Keski-Pohjanmaa) (VSK)

Aena sammoo reittijä kun postinkantaja. (Nilsiä) (RRO)

Aena se on höyhen lentävän noukassa. (Pielavesi) (KRA)

Aena sitä eläkkeelle ennättää, jos ikkee riittää. (Nilsiä) (RRO)

Aena sitä nuorta soapi harvon kunnon vanahoa. (Kainuu) (SMS)

Aena tekijälle neuvojia riittää. (Nilsiä) (RRO)

Aforismi = uusaikainen, mieskohtaiseen, salattuun tuntoon pohjautuva sananlasku, jossa ajatus tekee pienen, mutta tiukan solmun. (Juhani Siljo) (SSSK)

Afven arka, perse märkä. (Petsamo) (KRA)

Ah hah, sano Anttilav vaar, ku hautaal laskettii. (Pappila, Hollola) (PLK)

Ah, katovaista on riemu kun unten häilyvä parvi, / viina on ainoa vaan, joss' ilo varmana on! (A. Oksanen) (SSSK)

Ah, niin nuori ja niin paatunut! (Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä) (SSSK)

Ah, sitä armasta aikoo, ku ihmistä riijattii. (Joroinen) (HMK)

Aha! sano Asikkalan akka, kun vasikka pillua nuolas. (Lehtimäki) (KHM)

Aha, sano riijari kun valssin kuuli. (Pälkäne) (HSP)

Ahas, sano akka, kun hautaan laskettiin. (Ähtäri) (KVL)

Ahashenkine ai rykkii, pahasilmäne o ai sokkee. (Uusikirkko) (KRA)

Ahasta kun Pahka-Matilla auman päässä. (Ähtäri) (KVL)

Ahdasta niin kuin maailmaan tullessa. (Viljakkala) (HMK)

Ahha! sano Hassi kun kakkaa tassi. (Kukkila, Hollola) (PLK)

Ahhah akattomuutta - eipä tuota ou leipeekää. (Leppävirta) (KRA)

Ahhah, ja taas sänkyyn. (Asikkala) (RRO)

Ahhas, sano Asikkalan akka ku hautaal laskettii. (Hollola) (PLK)

Ahistaa kun kiärmettä pystyyn. (Sotkamo) (SPS)

Ahkera aina häärä, jolle muuta nin kirpui tappa. (Salo) (KMK)

Ahkera akka kasvattaa laiska miehe. (Heinjoki) (KRA)

Ahkera kaikki voittaa. (Teuva) (KMK)

Ahkera mies tuop tuulel, saap satteel. (Koivisto) (KRA)

Ahkera tyä kaikki voittaa. (Suoniemi) (SSP)

Ahkera vaimo on miehensä kruunu. (VSK)

Ahkera äiti kasvattaa laiskoja lapsia, laiska äiti visuja. (Teuva) (KRA)

Ahkeraa leimettä että napa märkänä! (Suoniemi) (SSP)

Ahkeralla aivinoita, laiskalla paskaa. (Suoniemi) (SSP)

Ahkeralla hämähäkillä on suuri verkko. (Vanaja) (KRA)

Ahkeralla on orret täyvet, tyhjä laiskan tynnörissä. (Polvijärvi) (KRA)

Ahkeram pualella Jumala. (Suoniemi) (SSP)

Ahkerat hallihtoo, laeskat verroo maksaa. (Savo) (SMS)

Ahkerua tyä pelkiä, ei väkeviä. (Rautu)...