Nyt mä bonjaan

JOHDANTO

Suomi-stadi-sanakirjassa hakusanoina ovat yleiskielen sanat, kuten tyttö, poika, tyhmä, poliisi ja raha. Sanakirjasta jokainen sen käyttäjä näkee, miten paljon ja millaisia slangi-ilmauksia kustakin yleiskielen sanasta on yli sadan vuoden aikana Stadin slangissa käytetty. Tällaista teosta on pitkään kaivattu.

Suomi-stadi-sanakirjan aineistona on Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (2000). Nämä kaksi sanakirjaa perustuvat samaan aineistoon, mutta sitä lähestytään näissä teoksissa kahdesta aivan erilaisesta näkökulmasta. Tässä johdannossa kerromme tarkemmin Suomi-stadi-sanakirjasta.

1. Mihin Suomi-stadi-sanakirjaa tarvitaan?

Vuonna 2000 ilmestyneessä Stadin slangin suursanakirjassa on esitetty mahdollisimman kattavasti Helsingissä käytettyä slangisanastoa 1880-luvulta vuoteen 2000 asti. Se on ollut mahdollista, koska vanhimmasta slangista on useita laajoja aikalaiskokoelmia ja koska 1970-luvulta lähtien slangia on Heikki Paunosen johdolla kerätty systemaattisesti muun muassa erilaisten slangikilpailujen avulla. Näin on saatu mukaan myös nuorten muuttuvaa slangia vuoteen 2000 saakka. Lisäksi esimerkiksi M. A. Numminen on nauhoittanut 1960-luvulla useiden vanhojen slanginpuhujien keskusteluja.

Stadin slangin suursanakirjassa on noin 35 000 hakusanaa. Siinä ei kuitenkaan ollut käänteistä hakemistoa, jossa olisi mainittu, mitä slangivastineita mistäkin yleiskielen sanoista on eri aikoina käytetty. Tällaista hakemistoa monet sanakirjan käyttäjät ovat vuosien kuluessa kaivanneet. Koska Stadin slangin suursanakirja on jo nykyisessä muodossaan varsin laaja, 1 381 sivua, käänteinen hakemisto ei olisi edes mahtunut samoihin kansiin. Lisäksi sen tekeminen olisi vaatinut useamman vuoden työn.

Käänteissanakirjan puute on merkinnyt sitä, ettei ole ollut mahdollista selvittää, miten paljon Stadin slangissa on synonyymisia tai muuten semanttisesti läheisiä ilmauksia. Käytännössä esimerkiksi kaikki 'tyttöä' tai 'poikaa' tarkoittavat slangisanat ovat hajallaan laajassa sanakirjassa. Varsinkin monet slangia käyttävät kirjoittajat ovat valittaneet, että heidän on ollut vaikea löytää Stadin slangin suursanakirjasta tarvitsemiaan ilmauksia. Käytännössä niiden etsiminen onkin ollut usein tuloksettomaksi jäänyttä hakuammuntaa. Näin kävi esimerkiksi silloin, kun Stadin Slangi ry:n jäsenlehden Tsilarin aiheena oli joulu. Silloin olisi tarvittu slangivastine muun muassa sanalle joulukuusi, mutta sitä ei löytynyt. Nyt sitä ongelmaa ei enää ole, sillä Suomi- stadi-sanakirjassa on hakusana joulukuusi ja sen slangivastineena granu.

Heikki Paunonen oli kuitenkin joutunut laatimaan omaan käyttöönsä käänteisen Suomi-stadi-hakemiston ryhtyessään 1990-luvun alussa kirjoittamaan Slangisanakirjan käsikirjoitusta. Siinä vaiheessa kaikki slangisanat olivat mekaanisessa aakkosjärjestyksessä yli 200 000 sanalippua käsittävässä aineistossa. Sana-artikkeleissa oli kuitenkin tarpeen koota kaikki saman sanan äännevariantit yhteen. Esimerkiksi 'murtumista tai särkymistä' tarkoittavasta brakaa-sanasta on ollut käytössä kuusi äännevarianttia: bragaa, brakaa, pragaa, prakaa, spragaa, sprakaa. Nämä kaikki olivat eri puolilla laajaa aineistoa.

Hakemiston laatimiseen meni kolme vuotta, 1991-1993. Sen avulla oli kuitenkin helppo löytää kaikki samaa tarkoittavat sanat peräkkäin. Tämä hakemisto on ollut Suomi-stadi-sanakirjan käsikirjoituksen pohjana. Siitä puuttuivat kuitenkin kaikki Paunosen 1990-luvulla keräämät slangisanat, niin vanhat kuin uudetkin. Hakemisto ei muutenkaan ollut aukoton. Niinpä olemme joutuneet käymään Stadin slangin suursanakirjan sana sanalta läpi ja lisäämään puuttuvat sanat lopulliseen Suomi-stadi-sanakirjan käsikirjoitukseen.

Suomi-stadi-sanakirjan päätavoitteena on koota samaa tarkoittavat slangisanat ja -ilmaukset yhden ja saman otsikon alle. Jostakin aihepiiristä kiinnostunut näkee yhdellä silmäyksellä, miten paljon ja mitä slangisanoja siitä on tiettynä aikana käytetty. Käytännössä kukaan ei tavoittaisi tällaisia tietoja, vaikka lehteilisi Stadin slangin suursanakirjaa viikkokaupalla.

2. Mitä Suomi-stadi-sanakirjasta löytyy?

Suomi-stadi-sanakirjassa on yli 11 000 yleiskielistä hakusanaa. Tavoitteena on ollut se, että kaikki Stadin slangin suursanakirjassa mainitut sanat ovat mukana myös sen käänteisessä versiossa. Valtaosa hakusanoista on hyvin tuttuja yleiskielen sanoja, kuten äiti, isä, kengät, raha, kello, kallio, meri, koulu, opettaja, auto, jalkapallo, hauska, hyvä ja tyhmä sekä syödä, juoda, laiskotella ja häipyä. Samoin lasten ja nuorten leikit ja pelit ovat hyvin edusteilla. Mutta myös elämän varjoisampi puoli nousee esiin muun muassa hakusanoissa alkoholi, humalassa olo, huumeet, murto, prostituoitu ja vankila.

2.1. Stadin slangin attraktiokeskukset

Stadin slangi oli pitkään valtaosin poikien ja nuorten miesten kieltä. Se näkyy myös slangin suosikkiaihepiireissä eli attraktiokeskuksissa. Niitä ovat koko slangin historian ajan olleet muun muassa tytöt ja naiset, pojat ja miehet, tyhmä, tylsä ja ikävä, hauska, hyvä ja mukava, seksuaalisuus, alkoholi ja myöhemmin myös muut päihteet, raha, poliisi, maalainen sekä harmittaminen ja selkään antaminen. 1990-luvulta lähtien maalaisen sijasta uutena attraktiokeskuksena mukaan ovat tulleet maahanmuuttajataustaiset ihmiset. Näitä Stadin slangin attraktiokeskuksia ei tähän saakka ole kukaan päässyt tutkimaan, koska kaikki sanat ovat olleet hajallaan. Nyt Suomi-stadisanakirja antaa siihen mahdollisuuden. Seuraavassa siitä hieman esimakua.

Ylivoimaisesti eniten slangisanoja on tytöstä, yhteensä 636 sanaa, kun pojasta niitä on "vain" 442. Toiseksi eniten on 'tyhmää' tarkoittavia slangisanoja ja -ilmauksia, yhteensä 561. Poliisista on 209 sanaa ja maalaisesta 166. 'Alkoholia yleensä' tarkoittavia sanoja on 194, mutta tähän lukuun eivät sisälly eri alkoholilajeja tarkoittavat slangisanat, kuten konjamiini konjakista, eivätkä yksittäisten alkoholijuomamerkkien slanginimitykset, kuten Tilhi Sorbuksesta.

Myös kiroukset ja solvaukset sekä erilaiset haukkumailmaukset ovat olleet slanginpuhujien keskuudessa yleisiä. Nämä aihepiirit nousevat selvästi esiin myös Suomi-stadi-sanakirjassa. Vaikka 1900-luvun jälkipuolella tytöt ja nuoret naiset ovat ottaneet yhä selvemmin paikkansa myös slanginkäyttäjinä, se ei ole juuri näkynyt slangissa. Edes 2020-luvun Stadin slangi ei ole poliittisesti eikä muutenkaan korrektia kieltä. Tämä riittäköön tässä varoitukseksi. Me olemme toimineet sanakirjassa vain kirjureina. Suomi-stadi-sanakirja ei ota kantaa siinä mainittuihin ilmauksiin eikä sitä ole tarkoitettu kielenkäytön oppaaksi.

2.2. Vanha ja uudempi puhekieli ja ammattislangit

Slangi-ilmausten lisäksi Stadin slangin suursanakirjassa on muutakin sanastoa, jota slanginpuhujatkin ovat käyttäneet. Osa siitä on vanhempaa, osa vieläkin käytössä olevaa puhekieltä. Vanhaan puhekieleen kuuluvista sanoista monet ovat olleet aikanaan Helsingissäkin yleisesti käytetyn kyökkisuomen tai -ruotsin sanoja, esimerkiksi talrikki, sokkerskooli, salusiinit, senkki, piironki ja kakluuni. Myös kaikki vanhan puhekielen sanat on poimittu Stadin slangin suursanakirjasta Suomi-stadi-sanakirjaan. Sama koskee myös uudemman puhekielen sanastoa. Raja slangin ja yleiskielen tai yleispuhekielen välillä on sitä paitsi liukuva ja elää koko ajan. Kukaan ei liioin ole voinut käyttää puheessaan vain...