Soveltava ratsastus

3. TERMISTÖ

Soveltavalla liikunnalla tarkoitetaan sellaisten henkilöiden liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Soveltavan liikunnan kohderyhmänä ovat erityisesti toimintarajoitteiset, pitkäaikaissairaat sekä ne yli 65-vuotiaat henkilöt, joiden toimintakyky on selvästi heikentynyt iän, vamman tai pitkäaikaissairauden takia. Soveltavan liikunnan piiriin kuuluu noin 15 prosenttia Suomen väestöstä. Kyse on yhtä suuresta liikuntapalveluiden kohderyhmästä kuin lapset ja nuoret. -Liikuntatieteellinen seura-

3.1. TERMIEN SEKAMELSKA?

Erityisryhmille suunnattua ratsastustoimintaa kutsutaan myös nimillä vammaisratsastus, pararatsastus, erityisryhmien ratsastus, erityisratsastus ja kaikille avoin ratsastus. 2010-luvun aikana soveltava liikunta on käsitteenä vakiintunut alan ammattilaisten käyttöön ja korvannut erityisliikunta-käsitteen. Tammikuussa 2023 esiteltiin uusi soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanasto, joka pyrkii selkeyttämään termien käyttöä. Tämän kirjan nimi perustuu näihin suosituksiin. (Linkki sanastoon löytyy linkkiluettelosta.)

Urheilu on organisoitua ja tavoitteellista fyysistä aktiivisuutta, jossa kilpaillaan tiettyjen sääntöjen mukaan ja pyritään parantamaan suoritusta valmentautumalla. Para-etuliitettä käytetään kuvaamaan toimintarajoitteisten henkilöiden urheilua. Pararatsastus siis käsitteenä tähtää kilpailuihin. Vaikka Suomen ratsastajainliitto muutti vuonna 2019 pararatsastuksen kattotermiksi pitämään sisällään kaiken erityisryhmiin liittyvän ratsastuksen, se ei mielestäni kuvaa tarpeeksi hyvin käsitteenä työtä, jota esimerkiksi minä tein erityistä tukea tarvitsevien ratsastajien kanssa. Vain hyvin pieni prosentti suuntaa kotimaisille tai kansainvälisille kilpa-areenoille tai edes valmentautuu sinne tähdäten. Monen harrastajan tavoite ei ole kehittyä, sillä kyky siihen puuttuu. Siksi olen hyvin tyytyväinen soveltavan liikunnan termiin. Tuokoon ratsastus harrastuksena iloa ja mukavaa tekemistä kaikille riippumatta oppimiskyvystä ja oman kehon resursseista. Urheilulla ja liikunnallakin on sanaston mukaan eroa. Kuten yllä totesin, urheileminen tähtää valmentautumiseen ja kilpailutoimintaan, mutta liikunta kuvaillaan "suunniteltuna ja tarkoituksellisena fyysisenä aktiivisuutena, joka yleensä on toistuvaa ja jolla pyritään johonkin tavoitteeseen. Liikunnan avulla pyritään ylläpitämään tai parantamaan fyysistä kuntoa tai sen osatekijöitä, kuten tasapainoa, voimaa tai kehon liikkuvuutta. Liikunta on yleensä harrastus ja se voi tapahtua yksin tai ryhmässä. Liikunta tähtää usein ennalta harkittuihin tavoitteisiin sekä toiminnasta saataviin elämyksiin".

Soveltava liikunta on vähitellen vakiintuva termi, jolla on pyritty kuvaamaan sitä, että liikuntaa sovelletaan sitä mukaa, kun uusia tarpeita tulee. Soveltavassa liikunnassa voidaan käyttää myös liikunnan apuvälineitä, jotka mahdollistavat toimintarajoitteiselle henkilölle liikunnan harrastamisen. Haluan nostaa esiin sanastosta hyvinvointia ja terveyttä edistävän liikunnan, joka kuvaa varsinkin soveltavaa ratsastusta erittäin hyvin. Se on "fyysistä aktiivisuutta, jolla on terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia. Tunnusmerkkejä ovat säännöllisyys, monipuolisuus ja kohtalainen kuormitus. Myös kevyt liikkuminen tai liikuskelu voi edistää ja ylläpitää terveyttä".

3.2. HEVOSALAN TERMIT

Soveltava ratsastus täytyy erottaa erityisesti ratsastusterapiasta sekä sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta. Jopa hevosalan ammattilaisten suussa termit välillä sekoittuvat, joten koen tärkeäksi mainita niistä tässä kirjassa.

RATSASTUSTERAPIA on lääkinnällistä kuntoutusta, jota tarjoaa koulutettu ratsastusterapeutti. KELA-kustannettavaa on ainoastaan Kelan hyväksymien palveluntarjoajien tarjoama ja lääkärin määräämä ratsastusterapia. Pohjakoulutuksena fysio- tai toimintaterapeutti + ratsastusterapeuttikoulutus ammatillisena lisäkoulutuksena. Omakustanteisesti eli itse maksaen ratsastusterapia on muidenkin saatavilla. Ratsastuskoulut ja -tallit eivät tarjoa ratsastusterapiaa, vaan asiakas ottaa itse yhteyttä ratsastusterapeuttiin (kts. linkkiluettelo).

SOSIAALIPEDAGOGINEN HEVOSTOIMINTA on työskentelytapa, jota voidaan käyttää sosiaalisen kasvun ja hyvinvoinnin tukemiseen sekä sosiaaliseen kuntoutukseen. Hevostoimintaa ohjaa sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen, joka on suorittanut sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutuksen. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on kaikkien saatavilla joko omakustanteisesti tai joissain tapauksissa maksusitoumuksella (sairaanhoitopiirit, lastensuojelu yms.). Ei kela-korvattavaa tällä hetkellä.

HEVOSAVUSTEINEN PALVELU, HEVOSAVUSTEINEN TOIMINTA hyödyntää hevosta, talliympäristöä ja luontoa asiakkaan hyvinvoinnin edistämiseksi. Se voi sisältää ratsastusta - riippuen asiakkaan tarpeista ja tarjoajan omista lähtökohdista. Hevosavusteisten palvelujen tuottamiseen on myös hevosalan ammattitutkinto (suuntautumisvaihtoehto hevosavusteisten palvelujen tuottaminen). Hevosavusteinen toiminta on käytännössä yleensä tallitöitä, hevosen hoitoa ja käsittelyä. Hevosavusteiset palvelut ovat matalalla kynnyksellä kaikkien saatavilla. Yleensä omakustanteisesti, mutta joissain tapauksessa maksusitoumuskin voi olla mahdollinen.

SPECIAL OLYMPICS, SO-ratsastajat, kuuluvat pararatsastuksen alle, vaikka heillä kehitysvammaisina tai kehitysvammalle läheisinä oppimis- ja kehityshäiriöisinä ei olekaan oikeutta osallistua paralympialaisiin. Heille on omat kilpailunsa ja joskus tarjolla myös Unified-luokkia, joissa kehitysvammainen kilpailee parina vammattoman henkilön kanssa. Mikäli kehitysvammaisella ratsastajalla on myös jokin liikuntavamma, voi hän sen perusteella halutessaan hakea luokitusta myös pararatsastukseen ja kilpailla näin muiden pararatsastajien kanssa samoissa luokissa.

Termejä PARARATSASTAJA ja PARARATSASTUS käytän tässä kirjassa kuvaamaan kilpaurheilevia tai kohti kilpakenttiä tähtääviä ratsastajia sekä heidän lajiaan kuten soveltavan liikunnan ja paraurheilun sanasto suosittaa. Harrastajista käytän termiä soveltava ratsastaja tai soveltavan ratsastuksen asiakas.

Näiden termien käyttö ei ole suositeltavaa:

VAMMAISRATSASTUS on vanhentunut termi. "On ollut havaittavissa, että tänä päivänä ainakin osa urheilijoista vierastaa vammais-etuliitteen käyttöä, ja se on tietenkin asia, jota emme voi organisaatiotasolla jättää huomioimatta", mainitsi VAU:n tiedottaja Lauri Jaakkola Paralympiakomitean kotisivun artikkelissa vuonna 2018. Soveltavan ratsastuksen asiakas ei välttämättä ole vammainen. Käytä mieluummin soveltava ratsastus -termiä.

TERAPIARATSASTUS on väärinkäytetty termi, jolla saatetaan viitata ratsastusterapiaan tai pararatsastukseen. Myös vammattomat ratsastajat saattavat käyttää sanaa kuvaamaan esimerkiksi rentoa ratsastusta maastossa, että se on heille ns. terapiaa. Kaikki vastaavat käytöt sekoittavat termien pelikenttää entisestään eikä niitä siksi ole suositeltavaa käyttää. Huomionarvoista on, että Valviran valvonnan alla on ainoastaan kuusi nimikesuojattua terapeuttia. Laillistettuja ammattihenkilöitä ovat puhe-, ravitsemus-, fysio- ja toimintaterapeutti. Nimikesuoja on näiden neljän lisäksi jalka- ja psykoterapeutilla. Muut terapeutit eivät ole lain katsomia terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Huomaa esimerkiksi omassa mainonnassasi, että sana terapia vaatii moraalisesti myös koulutetun terapeutin sitä tuottamaan.

NORMAALIEN RATSASTUS kuvaamaan vammattomien ratsastusta. Ihan yhtä lailla ns. normaaleja ovat kaikki vammautuneet ja toimintarajoitteiset henkilöt.

VAMMAINEN kontekstin ulkopuolella. "Hevonen teki vammaisen hypyn esteelle". Sana vammainen ei ole adjektiivi. Vammainen on henkilö - substantiivi.

3.3. RATSASTUSTA OPETTAVIEN AMMATTINIMIKKEET:

Alle on listattu hevosalan viralliset...