Kertomus filosofiasta

 
 
Books on Demand (Verlag)
  • 1. Auflage
  • |
  • erschienen am 17. April 2020
  • |
  • 144 Seiten
 
E-Book | ePUB mit Wasserzeichen-DRM | Systemvoraussetzungen
978-952-80-5635-5 (ISBN)
 
Kertomus filosofiasta johdattaa lukijan matkalle keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja käsitteisiin maailman ymmärtämiseksi. Keskustelut liukuvat ontologiasta tietoteoriaan ja tieteenfilosofiaan sekä oikeus- ja yhteiskuntafilosofiaan.

Eniten teoksessa käsitellään Immanuel Kantin, Edmund Husserlin, Ludwig Wittgensteinin, G. H. von Wrightin ja Jürgen Habermasin ajatuksia.
1. Auflage
  • 0,25 MB
978-952-80-5635-5 (9789528056355)
weitere Ausgaben werden ermittelt
Erkki Kemppainen on filosofi. Hän on aiemmin ollut pitkään virkamies.

Syy ja selitys


Aristoteles on kanssamme


Antiikin aikainen ajattelu vaikuttaa edelleen siihen, miten maailmaa hahmotamme. Siksi sen tutkiminen on kiinnostavaa. Se on myös vaikeaa ainakin sen vuoksi, että käännökset klassisesta kreikan kielestä nykykielille eivät välttämättä kuvaa täysin samaa asiaa kuin mitä näillä sanoilla antiikin aikaan tarkoitettiin. Merkitykset ovat muuttuneet vuosisatojen aikana, mutta eivät täysin, vaan ne ovat mukana nykyisessäkin ajattelussamme. Kun siis tutkimme antiikkia, tutkimme itseämme.

Opettajan ja oppilaan ketju Sokrates - Platon - Aristoteles vaikuttaa edelleen ajatteluumme. Aristoteles syntyi vuonna 384 eaa. Stageirassa Traakiassa. Hänen isänsä oli Makedonian hallitsijan henkilääkäri. Hän lähti Ateenaan Platonin Akatemiaan saadakseen parhaan mahdollisen sivistyksen. Hän suuntautui kuitenkin jo varhain luonnon tutkimiseen pikemmin havainnoiden kuin Platonin ideaopin tapaan. Platon kuoli vuonna 347 eaa. Sen jälkeen Aristoteles toimi hovin neuvonantajana Assoksella, jossa hän nai hallitsijan ottotyttären Hermiaan ja he saivat tyttären. Hän siirtyi sitten, mahdollisesti persialaisten hyökkäyksen uhatessa, vaimon ja työtovereiden kanssa Lesbokselle. Vaimon kuoltua hän eli myöhemmin yhdessä Stageirasta kotoisin olleen Herfylliksen kanssa. He saivat pojan, jonka nimeksi annettiin Nikomakhos. Lesbokselta Aristoteles siirtyi Makedoniaan, jossa hän toimi tutkimustöiden ohella Aleksanteri Suuren kotiopettajana. Vuonna 335 eaa. hän palasi Ateenaan ja perusti Lykeion-nimisen opetusja tutkimuslaitoksen. Sitä kutsuttiin myös nimellä Peripatos. Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen Aristoteles joutui antimakedonialaisen ilmapiirin johdosta lähtemään Ateenasta vuonna 323 eaa. Hän kuoli seuravana vuonna sukulaistensa luona. (Knuuttila 1981 ja 2018.)

Aristoteles tutki metafysiikkaa, logiikkaa, etiikkaa. Hänen teoksensa muodostivat tiedollisen perustan arabialaiselle ja latinalaiselle kulttuurille. Mainitsen tässä teoksessa Aristoteleen ajatuksia muutamissa kohdissa, mutta en tutki niitä tarkemmin. Niistä on tehty paljon tutkimusta. Suomessa on vahva antiikin ja Aristoteleen filosofian tutkimus ja aihetta tutkitaan edelleen. Aristoteleen ajatukset ovat mukana filosofian historiassa, myös monessa kohdassa, missä niitä ei mainita.

Yksi kuuluisa Aristoteleen keskustelu koskee syyn käsitettä. Analysoidessaan muuttumisen käsitettä Aristoteles kysyy, mitkä ovat ne syyt, jotka vaikuttavat tietyn olion syntymiseen. Hän esittää neljä syykäsitettä, joista yksi vastaa nykyistä ajatteluamme. Ensimmäinen käsite on se aines, josta olio on muodostunut (skolastikkojen causa materialis). Esineen muuttumisen mahdollisuuksia rajoittaa sen materiaalin laatu. Toinen syy on muodollinen syy (causa formalis), jonka Aristoteles ajattelee määräävän muuttumistapahtumaa. Kolmas syy on vaikuttava syy (causa efficiens), ulkoinen tapahtuma, joka panee tapahtuman käyntiin. Tätä tarkoitetaan nykyään yleensä syyllä. Neljäs syykäsite kuvaa päämäärää (causa finalis), jota kohti kehitys suuntautuu. (Aspelin, 1977; Bunge, 2009)

Kantin kategoriat


Samaan tapaan kuin Aristoteles myös Immanuel Kant (1724 - 1804) on ajattelumme maisemaan vaikuttanut filosofi. Kant oli systemaattinen ja hänen tuotantonsa on laaja.

Hänen yksittäisenkin ajatuksensa kunnollinen esittäminen edellyttäisi ajattelun systematiikan ja mieluiten filosofian historian kuvausta. Siitä huolimatta rohkenen tarkastella tässä katkelmallisesti vain yhtä Kantin tutkimaa käsitettä, syyn käsitettä sen käsitteellisessä lähiympäristössä, koska Kantin ajattelu on ollut niin tärkeä filosofian myöhemmälle kehitykselle.

Syy ja vaikutus ovat Kantin mukaan ymmärryksen kategoria. Gunnar Aspelin kokoaa laajassa filosofian historiassaan nimeltä Ajatuksen tiet (1977) tämän ajatuksen seuraavasti. Kantin mukaan tieto todellisuudesta edellyttää aistihavaintoa ja ymmärrystä. Aistihavainnon avulla otamme vastaan paljon vaikutuksia. Ymmärryksen avulla saamme syntymään ykseyttä ja yhtenäisyyttä tähän sekasortoiseen moneuteen. Kaikki tämä aistimusaines on avaruuden ja ajan muodoissa. Aika on edellytys kaikille ilmiöille. Aika ja avaruus ovat aprioriset tajunnan havaintomuodot.

Heikki Kannisto esittää artikkelissaan Kant ja järjen itsekritiikki (1998) Kantin tietoteorian perusteet tarkasti, selkeästi ja selventävästi. Tietoisuutemme aktiivinen toiminta on jaettavissa erilaisiin kykyihin: aistimellisuuteen, ymmärrykseen ja järkeen. Aistimellisuus (Sinnlichkeit) on kyky ottaa vastaan vaikutteita ja havaita siten maailmaa. Ajallinen tietoisuutemme liittää aistisisällöt yhtenäisiksi tapahtumakuluiksi. Avaruudellinen tietoisuutemme puolestaan liittää aistisisällöt yhteen kolmiulotteisten objektien osiksi.

Ymmärrys (Verstand) on kyky, joka spontaanisti tuottamiensa arvostelmamuotojen pohjalta luo kokemuksesta riippumattomia, mutta aistimellisesti annettuun ainekseen sovellettavia käsitteitä, kategorioita. Ymmärrys jatkaa siten mielen aktiivista järjestämistoimintaa. Kategorioiden avulla ymmärrämme aistimellisesti annetut objektit aina tietynlaisina. Syyn ja seurauksen (kausaalisuuden) kategoria on yksi, ehkä tunnetuin Kantin kategorioista. David Humen (1711 - 1776) empiristisen selityksen mukaan asioiden esiintyminen yhdessä aiheuttaa välttämättömiä odotuksia, jotka sitten muunnamme mielessämme välttämättömäksi (kausaaliseksi) yhteydeksi. Sen sijaan Kantin tietoisuuden toimintoja korostavan lähestymistavan mukaan kausaalisuus on ymmärryksen kategoria, joka on välttämätön kaikille äärellisille järjellisille olioille. (Kannisto 1998.)

Kantin Puhtaan järjen kritiikissä (Kritik der Reinen Vernunft) esittämä kategoriain taulukko on Kanniston artikkelissa käännettynä seuraavan sisältöinen:

1.Määrä

Ykseys

Moneus

Kaikkeus

2.Laatu

Todellisuus

Negaatio

Rajallisuus

3.Suhde

Ominaisuudet ja niiden kantaja

Syy ja seuraus

Yhteisyys

4.Modaalisuus

Mahdollisuus - mahdottomuus

Eksistenssi - olemattomuus

Välttämättömyys - satunnaisuus

Kategoriat, kuten kausaliteetti eli syy - seuraussuhde, ovat siis ymmärryksen muotoja. Kant pyrkii transsendentaalisella deduktiolla todistamaan, että kategoriat on tunnustettava yleispäteviksi periaatteiksi. Sen mukaan kategorioiden täytyy olla päteviä kaikessa kokemuksessamme, sillä jos ne puuttuisivat, ei kokemus olisi mahdollista. Kausaliteetin suhteen Kantin ajattelu merkitsee, että kaikki kokemamme tapahtumat kuuluvat lainalaiseen yhteyteen. Kaikkiin tapahtumiin voidaan siis periaatteessa soveltaa syyn ja seurauksen tai vaikutuksen käsitteitä. (Aspelin 1977; Kannisto 1998.)

Järki (Vernuft) on suppeassa mielessä kyky tehdä päättelyitä. Näiden päättelyiden kautta järki myös tuottaa itselleen ominaisia käsitteitä, järjen ideoita. Niitä ovat Kantin mukaan maailma (kokonaisuutena ymmärrettynä), sielu (katoamattomana substanssina) ja Jumala (täydellisenä olentona). Ne ovat "tyhjiä" ideoita siinä mielessä, että niille ei ole kokemuksellista vastinetta. Tietokyvyn filosofisen itsekritiikin yleinen tehtävä on osoittaa, missä kulkevat tietomme periaatteelliset rajat, millä alueella voimme turvallisesti toimia ja missä meidän tulee erityisesti varoa askeliamme. (Kannisto 1998.)

Kant kirjoittaa Kritik der reinen Vernunftissa: "Die Zeit ist die formale Bedingung a priori aller Erscheinungen überhaupt. Der Raum, als die reine Form aller äußeren Anschauung ist als Bedingung a priori bloß auf äußere Erscheinungen eingeschränkt." (A 34, B 50).

Markus Nikkarla ja Kreeeta Ranki esittävät tämän lauseen suomennoksessaan Puhtaan järjen kritiikki seuraavasti: "Aika on kaikkien ilmentymien muodollinen a priori -ehto. Avaruus kaiken ulkoisen intuition puhtaana muotona on a priori -ehtona rajoittunut pelkästään ulkoisiin ilmentymiin."

Aprioriseksi tiedoksi Kant nimittää kokemuksesta riippumatonta tietoa. Tieto, joka saavutetaan kokemuksen kautta, on aposteriorista. (B 2 - 3.)

Kantin ajatus synteettisistä lauseista apriori on kuuluisa. Analyyttisissa eli...

Dateiformat: EPUB
Kopierschutz: Wasserzeichen-DRM (Digital Rights Management)

Systemvoraussetzungen:

Computer (Windows; MacOS X; Linux): Verwenden Sie eine Lese-Software, die das Dateiformat EPUB verarbeiten kann: z.B. Adobe Digital Editions oder FBReader - beide kostenlos (siehe E-Book Hilfe).

Tablet/Smartphone (Android; iOS): Installieren Sie bereits vor dem Download die kostenlose App Adobe Digital Editions (siehe E-Book Hilfe).

E-Book-Reader: Bookeen, Kobo, Pocketbook, Sony, Tolino u.v.a.m. (nicht Kindle)

Das Dateiformat EPUB ist sehr gut für Romane und Sachbücher geeignet - also für "fließenden" Text ohne komplexes Layout. Bei E-Readern oder Smartphones passt sich der Zeilen- und Seitenumbruch automatisch den kleinen Displays an. Mit Wasserzeichen-DRM wird hier ein "weicher" Kopierschutz verwendet. Daher ist technisch zwar alles möglich - sogar eine unzulässige Weitergabe. Aber an sichtbaren und unsichtbaren Stellen wird der Käufer des E-Books als Wasserzeichen hinterlegt, sodass im Falle eines Missbrauchs die Spur zurückverfolgt werden kann.

Weitere Informationen finden Sie in unserer E-Book Hilfe.


Download (sofort verfügbar)

14,99 €
inkl. 7% MwSt.
Download / Einzel-Lizenz
ePUB mit Wasserzeichen-DRM
siehe Systemvoraussetzungen
E-Book bestellen