Profeetta Muhammedin haamu

 
 
Books on Demand (Verlag)
  • 1. Auflage
  • |
  • erschienen am 26. Januar 2018
  • |
  • 236 Seiten
 
E-Book | ePUB mit Wasserzeichen-DRM | Systemvoraussetzungen
978-952-80-5144-2 (ISBN)
 
PROFEETTA MUHAMMEDIN HAAMU mullistaa käsityksesi islamista ja sen synnystä. Teos esittelee mukaansatempaavalla tavalla lähdekriittisen historiantutkimuksen tuloksia 1800-luvulta nykypäiviin asti.

Länsimaissa vallitseva näkemys islamin synnystä on peräisin muslimeilta itseltään. Se ei kuiten­kaan nojaudu tieteelliseen historiankirjoitukseen, vaan ammentaa värikkäästä itämaisesta tarinaperinteestä. Lähdekritiikin soveltaminen on sen takia radikaalisti uudistanut ymmärrystämme islamin varhaisvaiheista. Islamin ja Koraanin synty siirtyy jopa kaksisataa vuotta myöhemmäksi. Samalla profeetta Muhammed katoaa näkyvistä.
Koraanin kriittinen tutkimus auttaa entistä paremmin ymmärtämään kristinuskon ja islamin keskinäissuhteita. Saadut tulokset voivat myös edistää islamin uudistumista moderniin maailmaan paremmin sopivaksi uskonnoksi.
1. Auflage
  • 1,70 MB
978-952-80-5144-2 (9789528051442)
9528051448 (9528051448)
weitere Ausgaben werden ermittelt
Ilmari Hiidenlehto on suomalainen tietokirjailija.

ALKUSANAT


Vielä 1980-luvulla islam oli Suomessa eksoottinen uskonto, josta kouluja käyneetkään eivät osanneet paljon sanoa. Nyt muslimeista kirjoitetaan, televisio esittää heistä ohjelmia ja Koraanikin on luettu radiossa kannesta kanteen. Islam on yksi viime vuosien puhutuimmista aiheista.

Kiinnostus asiaan alkoi herätä jo 1970-luvun lopussa, kun islamilainen vallankumous syöksi vallasta Persian shaahin. Sitä seurannut Iranin ja Irakin sota opetti, että muslimeja oli ainakin kahta laatua, sunneja ja shiioja. Uskontoa toi tutuksi myös islamilainen terrori, joka alkoi lännessä 1960-luvulla ja on yltänyt jo Suomeenkin. Marttyyrien myötä on tutustuttu pyhään sotaan ja Allahu akbar - sotahuutoon "Jumala on suurempi".

Eniten tiedon kasvuun on vaikuttanut maahanmuutto, joka on tuonut islamin myös suomalaisten kotiovelle. Muslimit ovat etsineet protestanttisesta Suomesta turvaa oman maailmansa väkivaltaa ja köyhyyttä vastaan. Ensimmäisiä tulijoita olivat Moskovan kautta 1990-luvun alussa saapuneet somalit. Ennen muuttoliikkeen alkamista Suomessa asui tuhatkunta muslimia, jotka olivat tulleet Venäjältä sata vuotta aikaisemmin. Vuonna 2016 heitä oli jo lähes 70 000. Sekin näyttää olevan vasta alkua.1 Amerikkalaisen Pew - tutkimuskeskuksen ennusteen mukaan määrä kolminkertaistuu vuosisadan puoliväliin mennessä.2 Kuvio 2 osoittaa tähänastisen kehityksen sekä arvion tulevasta.

Kolme kysymystä

Suomeen muuttaneet muslimit ovat tuoneet mukanaan omat tapansa, joita suomalaisetkin ovat päässeet ihmettelemään. Niinpä tutustuminen islamiin on alkanut tuntua entistä tarpeellisemmalta. Asia ei ole osoittautunut aivan helpoksi, sillä aiheesta on vaikea löytää puolueetonta tietoa; valtaosa tarjolla olevasta on jollakin tavalla värittynyttä. Tämä koskee myös sellaisia lähteitä, joihin yleensä luotetaan, kuten tietokirjat, historiateokset, koulukirjat, tv-ohjelmat tai Wikipedia.

Kuvio 2. Muslimiväestön kasvu Suomessa.3

Oma ongelmansa on myös vaikeus eläytyä itselle vieraaseen kulttuuriin. Nykyihmiset tuskin pystyvät kunnolla käsittämään antiikin maailmassa eläneiden ihmisten uskonnollisia käsityksiä. Vastaavasti länsimaiset ihmiset kykenevät vain rajatusti ymmärtämään islamia. Yleistä on asioiden oikaiseminen niin, että vieraasta uskonnosta haetaan samankaltaisuuksia. Sen myötä sukulaisuutta halutaan nähdä sielläkin, missä sitä ei ole. Islamilaiselle sivilisaatiolle tärkeät arvot jäävät toisaalta havaitsematta, koska monet niistä ovat meille käsittämättömiä.

Islamilaiset arvot. Muuan mielipiteitä jakava kysymys koskeekin juuri sitä, kuinka lähellä islam on kristinuskoa ja länsimaista arvomaailmaa. Niiden läheisyyttä korostetaan usein.4 Helsingin Sanomissa toimittaja kirjoitti Koraanin luettuaan seuraavasti: "Pienilla¨ erotuksilla Koraani on kuin Raamattu ja kaikki se, mita¨ minulle on pienesta¨ pita¨en, kotona ja koulussa, opetettu."5 Joskus mennään vielä pidemmälle ja katsotaan, että islam on läntisessä arvomaailmassaan jopa länsimaita edellä. Opetushallituksen tekemät oppimateriaalit kertovat, että islaminuskossa miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia, ja islam on siksi merkittävästi edistänyt sukupuolten tasa-arvoa.6 YK:n ihmisoikeuskomissaari Mary Robinson korosti islamin vallankumouksellista vaikutusta naisten ja lasten oikeuksiin jo kauan ennen kuin niistä puhuttiin muualla.7 YK:n alajärjestö UNESCO markkinoi keskiajan islamilaista Espanjaa esikuvana suvaitsevaisuudesta ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.8

Tämänkaltaiset lausumat ovat toisaalta herättäneet vastalauseita. Esimerkiksi amerikkalaisen Pew-tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksia on tarjottu osoittamaan, että muslimien maailmankuva ja oikeuskäsitykset ovat todellisuudessa hyvin etäällä länsimaisista arvoista.9

Islam ja tiede. Vastakkaisia näkemyksiä herättänyt aihe on myös islamin ansiot tieteen ja taiteen edistäjänä.10 Länsimainen kulttuuri perustuu tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tiedettä korostavia arvoja on haluttu nähdä myös islamissa. Sen sanotaan kuljettaneen tieteen soihtua läpi vuosisatojen ja raivanneen tietä vastaavalle kehitykselle myös Euroopassa. Islamilla on väitetty olleen suunnaton merkitys inhimilliselle kokemukselle tieteen, kirjallisuuden ja taiteen aloilla.11 Unescon rahoittama "1001 inventions" - näyttely esittelee sen dynaamisena oppina, joka on vauhdittanut tieteen ja tekniikan kehitystä.12 Peruskoulun islamin oppikirja selostaa laajasti islamin ja luonnontieteen yhteyksiä ja korostaa, että juuri Koraanin opetukset saivat tieteen kukoistamaan.13

Nämäkin väitteet on toisaalta haluttu kiistää.14 Taiteen osalta on muistutettu, että sharia-laki suhtautuu kielteisesti esittävään kuvataiteeseen, kertomakirjallisuuteen, musiikkiin, lauluun, tanssiin, elokuviin ja teatteriin. Monet taiteen lajit on yksinkertaisesti kielletty. Uskonnon ja talouden yhteyksiä tutkinut sosiologian klassikko Max Weber kysyi sata vuotta sitten, miksi islamilaisten maiden talous oli niin kehittymätöntä. Hän tarjosi selitykseksi uskontoa, jossa hänen mukaansa yhdistyivät fatalismi, dogmaattisuus ja taaksepäin katsominen.15

On myös väitetty, että jos islamilla oikeasti olisi kyky piristää tiedettä ja kulttuuria, sen pitäisi myös näkyä jossain. Kuitenkin esimerkiksi puolentoista miljardin muslimiväestö ei tuota edes kahta vertaa sitä määrää tieteellistä tutkimusta minkä viisi miljoonaa suomalaista.16 Sama epäsuhta näkyy Nobel-palkinnoissa. Vuoteen 2017 mennessä pieni Suomi oli saanut yhtä paljon tieteen Nobeleita (3) kuin islamilainen maailma yhteensä. Kirjallisuudessa Nobelin on saanut yksi suomalainen ja kaksi muslimia. Toinen palkituista, turkkilainen Orhan Pamuk, ei kuitenkaan pitänyt itseään uskovaisena, ja toinen, egyptiläinen Naguib Mahfouz, yritettiin murhata profeetan pilkkaamisesta. Vain Nobelin rauhanpalkinnoissa muslimit päihittävät Suomen selkein luvuin seitsemän vastaan yksi.17

Fakta ja fiktio. Kolmas keskustelua herättänyt aihepiiri liittyy siihen, mikä islamin historiassa on totta ja mikä tarua. Koska tieteellinen historiankirjoitus on länsimaissa vakiintunut kauan sitten, on tavallista uskoa, että samanlainen tunnollinen suhtautuminen faktoihin koskee myös islamilaista maailmaa. Esimerkin tarjoaa Helsingin Sanomien kirjoitus: "Jos et tiedä Koraanista mitään, opettele edes tämä". Jutussa kerrotaan:

"Noin vuonna 570 Mekassa syntyi orpopoika Abû al-Qâsim MuHammad ibn Abd Allâh ibn Abd al-MuTTalib ibn Hâshim. Hänestä tuli nykyisen Saudi-Arabian alueella olevan Medinan vallanpitäjä ja muslimien profeetta Muhammad. Islamin perinnetiedon mukaan Muhammad sai ensimmäisen jumalallisen näkynsä Hiran luolassa vuonna 610. Sen jälkeen hän sai näkyjä 22 vuoden ajan, kuolemaansa asti vuonna 632, ja niistä jumalallisista näyistä syntyi myöhemmin Koraani." 18

Vaikka kirjoittaja korostaa tiedon jakamista, katkelma ei sisällä yhtään varmaa historiallista faktaa lukuun ottamatta sitä, että Medina sijaitsee Saudi-Arabiassa. Lainauksen pohjalta voisi esittää joukon kysymyksiä. Oliko profeetan nimi aivan oikeasti Abû al-Qâsim MuHammad ibn Abd Allâh ibn Abd al-MuTTalib ibn Hâshim? Mistä tiedetään, että hän oli orpo, syntyi vuonna 570 ja piti valtaa Medinassa? Onko aivan varma, että Koraani syntyi Muhammedin näkyjen pohjalta?

Sekaannusta tieteellisen ja niin sanotun perinnetiedon välillä ei helpota se, että faktat ja tarinat sekoitetaan joskus tarkoituksella myös länsimaisessa islamin tutkimuksessa. Professori Jaakko Hämeen-Anttilan kirjat ovat toimineet suomalaisten tietolähteenä islamista. Hän ei kuitenkaan aina tee eroa tietolähteiden välillä. Hämeen-Anttila kirjoittaa:

"Nykytilanteelle ei ole niinkään merkityksellistä se, mitä todella tapahtui ('wie es...

Dateiformat: EPUB
Kopierschutz: Wasserzeichen-DRM (Digital Rights Management)

Systemvoraussetzungen:

Computer (Windows; MacOS X; Linux): Verwenden Sie eine Lese-Software, die das Dateiformat EPUB verarbeiten kann: z.B. Adobe Digital Editions oder FBReader - beide kostenlos (siehe E-Book Hilfe).

Tablet/Smartphone (Android; iOS): Installieren Sie bereits vor dem Download die kostenlose App Adobe Digital Editions (siehe E-Book Hilfe).

E-Book-Reader: Bookeen, Kobo, Pocketbook, Sony, Tolino u.v.a.m. (nicht Kindle)

Das Dateiformat EPUB ist sehr gut für Romane und Sachbücher geeignet - also für "fließenden" Text ohne komplexes Layout. Bei E-Readern oder Smartphones passt sich der Zeilen- und Seitenumbruch automatisch den kleinen Displays an. Mit Wasserzeichen-DRM wird hier ein "weicher" Kopierschutz verwendet. Daher ist technisch zwar alles möglich - sogar eine unzulässige Weitergabe. Aber an sichtbaren und unsichtbaren Stellen wird der Käufer des E-Books als Wasserzeichen hinterlegt, sodass im Falle eines Missbrauchs die Spur zurückverfolgt werden kann.

Weitere Informationen finden Sie in unserer E-Book Hilfe.


Download (sofort verfügbar)

9,99 €
inkl. 19% MwSt.
Download / Einzel-Lizenz
ePUB mit Wasserzeichen-DRM
siehe Systemvoraussetzungen
E-Book bestellen

Unsere Web-Seiten verwenden Cookies. Mit der Nutzung des WebShops erklären Sie sich damit einverstanden. Mehr Informationen finden Sie in unserem Datenschutzhinweis. Ok